SML JÄÄRATALAJIPARLAMENTTI                          PÖYTÄKIRJA (Liitteet: 1)

Aika:
Paikka:
Läsnä:
Pentti Korhonen
Mika Sironen
Seppo Sironen
Kari Tarvus
Pekka Pakarinen
Tuukka Heinäaho
Marko Laine
Kari Rannanautio
Timo Vainio
Antti Paananen
Pentti Laine
Kaarlo Salonen
Saila Rantanen
Lauri Vainikka
Timo Vesalo
Mikko Huttunen
Ari Korhonen
Harri Lahti
 

1. Avaus

Lajipäällikkö Pentti Korhonen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän totesi päättyneen kauden sujuneen järjestelyiden ja säiden osalta hyvin. Kilpailuja saatiin järjestettyä juuri SM-arvon säilymisen kannalta tarpeellinen määrä. Lisäksi talven kisoissa oli katsoja- sekä ajajamäärissä selvää kehitystä edellisiin vuosiin verrattuna.

Myös Kaarlo Salonen piti avauspuheen, jossa hän jo em seikkojen lisäksi esitti ajatuksen, että tulevalla kaudella järjestettäisiin alkutalvesta kansallisia kisoja. Salonen esitteli Järvenpäässä tehtyä tutkimusta jäärata-ajojen aiheuttamasta saaste- ja meluhaitoista.  Tutkimuksen perusteella meluhaitat olivat vähäisiä ja saastevaikutuksia ei ollut lainkaan havaittavissa.

Kari Rannanautio esitti, että Järvenpään tutkimustuloksia voitaisiin käyttää hyödyksi muidenkin järjestäjien mm lupa-asioissa. Salonen ilmoitti että tutkimustulokset on toimitettu jo talvella SML:n toimistoon ja ovat sieltä kiinnostuneiden saatavilla. Aiheeseen liittyen Pentti Laine ilmoitti tiedon, että kuntien terveystarkastajilla ja ympäristölautakunnilla on jäällä järjestettäviin tapahtumiin valvonta- muttei kielto-oikeutta. Yksittäinen kilpailu ei tarvitse sijoituspaikkalupaa.

2. Rengasasiat

Kaarlo Salonen esitti, että Durojen osalta palattaisiin säännöissä 50kpl/300mm nastaan. Marko Laine selvitti, että rengaskysymyksissä varsinainen ongelma on Duro-runkojen vaihteleva kumilaatu, johon Ari Korhonen ehdotti, että Durot kiellettäisiin em syystä kokonaan. Antti Paananen kertoi, että renkaan kestävyyteen vaikuttaa myös paljon valmistustapa, mm nastoituskorkeus. Edellä mainittujen seikkojen perusteella oltiin yksimielisiä siitä, että Durojen osalta siirryttäisiin jo ensi kaudella 50 kpl/300mm nastamäärään, sekä kaikkien renkaiden osalta tasallenastoitukseen, kuten Seppo Sironen esitti.

3. Luokkajaot

Lasse Kurvinen oli estyneenä toimittanut näkemyksiään sääntömuutoksista (mm luokkajaot) faksilla (liite 1).  Kurvisen luokkajakoehdotus kuutiotilavuuksien osalta nähtiin hyväksi ja siitä oltiin yksimielisiä (kts liite 1, kohta LUOKKASÄÄNTÖ).

4. Lajiryhmän kokoonpano

Pentti Korhonen ilmoitti jättävänsä lajipäällikkyyden ja esitti tilallensa Harri Lahtea. Aki Ajo on ilmoittanut jäävänsä lajiryhmästä työkiireidensä vuoksi. Lajiryhmän uusiksi jäseniksi esitettiin Marko Lainetta ja Jukka Vainiota. Kaarlo Salonen jatkaa lajiryhmässä.

5. Kalenteri 2004

Oriveden Moottorikerho toivoi kilpailupäivämääräkseen 15.2.2004,  Mäntsälän moottorikerho 21.2.2004 ja Tuusulan moottorikerho 22.2.2004.

6. Muut asiat

Keskusteltiin radan ennakkoon tarkastuskäytännöstä ja todettiin se hyväksi. Pentti Korhonen esitti, että tarkastajiksi voitaisiin nimetä henkilöitä lajiryhmän ulkopuoleltakin. Ehdotettiin Mikko Huttusta ja Ari Korhosta.

Keskusteltiin myös erien pituudesta ja pidentämistä kannatettiin. Eriäviäkin mielipiteitä esitettiin, joita myös kannatettiin, sekä useamman erän/luokka järjestämistä.

Esitettiin vaihtoehtoja jäärata-ajajille ja kalustolle kesän ajaksi, mm olisiko mahdollista järjestää Cup-muotoisena sarja, joka käsittäisi talven jääratakisojen lisäksi kesällä maarata tai SuperMoto kilpailuja. Ajatus sai runsaasti kannatusta.

Lopuksi Pentti Korhonen kiitti jäärataväkeä 23-vuoden yhteistyöstä ja toivotti tuleville päättäjille hyviä päätöksiä. Kari Rannanautio kerhojen ja liiton puolesta lausui Pentille myös kiitokset pitkäaikaisesta hyvästä työstä. 

ASIA: JÄÄRATA LAJIPARLAMENTTI 12.4.2003

Valitettavasti en pääse osallistumaan jäärata lajiparlamenttiin, joten pyytäisin ottamaan seuraavia asiakohtia sekä mielipiteitä huomioon käsitellessänne jääradan sääntömuutoksia kaudelle 2004.

Luokkasääntö
Nelitahtisten pyörien tuomat muutokset motocrosspyörien valmistuksessa ovat tuoneet ja tulevaisuudessa tuovat yhä enemmän muutoksia luokkajakoihin kaikkiin motocrosspyörillä Suomessa ajettaviin kilpailuihin.
Mielestäni paras luokkajako olisi seuraava:
                     
125cc -125 kuutioinen kaksitahtinen moottoripyörä, varustettuna toimivalla alkuperäisellä pakoaukon säätimellä nykyisten sääntöjen mukaisesti sekä -250 kuutioinen nelitahtinen, yksisylinterinen moottoripyörä, varustettuna valmistajan mukaisella toimintaperiaatteella.
Toimintaperiaatteella kiellettäisiin motecit ja ruiskut ellei ne olisi kyseisessä moottoripyörässä jo tehdasasennettuna.

250cc  -250 kuutioinen kaksitahtinen moottoripyörä nykysäännön mukaisesti.

Avoin 500cc  -251-500cc kaksitahtinen tai 251-650cc yksisylinterinen nelitahtimoottoripyörä nykysäännön mukaisesti. Nelitahtisten moottoripyörien toimintaperiaate tulisi olla valmistajan mukainen.

250cc luokka tulisi pysyä nykyisenä kaksitahtisena luokkana, koska kaksitahtisia pyöriä on valmistajilta sekä Suomessa saatavilla uusina, että käytettyinä varmasti monia vuosia. Jos 250cc luokkaan sallittaisiin 450cc nelitahtisia niin kuinka esim. varmistetaan nelitahtisen pyörän kuutiotilavuus? Minusta tähän ei ainakaan vielä kannata ryhtyä, kun kaksitahtisia pyöriä on saatavilla samalla tavalla kuin ”ennenvanhaan”!
 
Motecin, eli älyllisen moottorin ohjausjärjestelmä tulisi kieltää, koska ne tuovat todella suuren kustannuksen moottoreihin ja niillä pystytään säätämään pyöriin esim. luistonestojärjestelmä. Ruiskut tulisi kieltää elleivät ne olisi kyseisen valmistajan moottoriin tehdasasennettuja, koska niiden kehittäminen erillisenä työnä pyörään toisivat kustannuksia paljon lisää.

Polttoainesääntö
Polttoaine tulisi olla lyijytöntä, max 100 okt., yleisesti saatavilla olevaa polttoainetta. Kuitenkin polttoainetestejä tulisi suorittaa ainakin yhden kerran kilpailukaudessa, ennalta ilmoittamatta. 

Liukuestesääntö
Nykyisen sääntöjen mukaisen nastan minimi- sekä maksimimittoja tulisi mielestäni seuraavasti ohjeistaa.
Nastasääntö on muutoin hyvä, paitsi myös ylätoleranssit tulisi määrätä vaikka ohjeellisesti, jotta kaikkien valmistajien nastat olisivat samanlaisia ja tasavertaisia.
Kokemukseni kaudella 2003 oli todella järkyttävä nastojen osalta, koska monen testiajon ja päänraapimisen jälkeen minun sekä apujoukkojeni kanta asiaan on seuraava (huomioitava meidän omat nimitykset nastoille):

Kaudella 2003 oli kaupan kolmen eri sortin nastaa, joiden mittatoleranssit vaihtelivat 0,2-0,4mm.
Puhuttiin kisarenkaan ”terävästä” nastasta, kisarenkaan ”porakärki” nastasta sekä ”Ahosen Jarmon” nastasta.
Näillä tehtyjen lukuisien testi- ja kilpailuajojen perusteella saatiin eroja nastojen osalta:
1.Ahosen Jarmon nasta oli paras kaikilla kerroilla ja kaikilla keleillä.
2.Kisarenkaan porakärki nastalla on hyvä keskipito, mutta kaarrepito on huomattavasti huonompi. Tämä nasta oli jokaisella ajetulla kierroksella noin 1 sekunnin hitaampi. Huomioi erässä 10 sekuntia!
3.Kisarenkaan ”terävä” nasta oli osittain liian pitävä ja en osannut ajaa sillä niin kovaa kuin ”porakärki” nastalla.

Nastojen osalta ei olisi tullut muutoin ongelmia ja olisin pysytellyt hiljaa sekä tyytyväisenä ellei nastojen saatavuus olisi tullut heti kauden alussa ongelmaksi. Ahosen nastoja ei saanut mistään ja loppukaudesta kisarenkaan porakärki nastatkin alkoivat olla kiven takana, joten osalla ajajista ei varmasti ollut tasaväkistä nastaa joka kisassa.
Itselläni puolet kisoista ajettiin Ahosen ja Kisarenkaan nastojen kesken, tosin ennen kautta tuhottiin monia Ahosen nastoilla tehtyjä renkaita, joita olisin tämän asian heti tiedettyäni säästänyt kilpailuihin.

Rengassääntö
Mielestäni nykyisten Duro takarenkaiden epätasalaatuisuutta ei voi korjata nastamäärillä tai millään muulla tavalla, koska siitä on kymmenen vuoden kokemus kaikilla pitempään lajia harrastavilla kuljettajilla. Duron ollessa kielletty rengas, käytäisiin tosissaan etsimään sitä parasta vaihtoehtoa, joka voitaisiin sitten nimetä ainoaksi käytettäväksi renkaaksi.
Näin tehdään monien lajien parissa ja ongelmat poistuvat heti. Jos Duro sallitaan niin A-luokan SM-lähdöistä se tulisi kieltää joka tapauksessa!

Kilpailuerät
Kilpailuerien pituudet tulisivat olla hieman pidempiä nykyisin käytettävän 10-15km pituisesta kilpailuerästä. Mielestäni ylärajaa voitaisiin muuttaa esim. 20…25km ja liiton valvoja sekä tuomaristo päättäisivät radan profiilin ym asioiden mukaan kilpailuille sopivan matkan.
Hyvällä radalla joka ei kulu ja tee vaaratilannetta irtolumen tai –jään muodossa voitaisiin varmasti ajaa yhtä kovia ja pidempiä kilpailuja (esim. kaudella 2003 Orivesi, Konnevesi). Myös myöhemmin keväällä pidettävissä kilpailuissa mahdollistaa päivän pituus myös pidemmän kilpailu päivän.
Bensan riittävyys ei pitäisi tulla oman kokemuksen mukaan ongelmaksi, kun nykyisessä erässä kuluu polttoainetta 2-3 litraa/erä.

Mielestäni nopeat muutokset heti nelitahtisten tullessa voivat estää jääradan tyyppisen lajin kustannuksien nousun pilviin ja tätä myötä entisestäänkin poistaa sitä mahdollisuutta, että jäärata tulisi tulevaisuudessakin olemaan eri lajien talvilaji sekä ajotuntuman ylläpitäjä.
Säännöillä ja rajoituksilla talvi- tai sivulajina pitävät kuljettajatkin voisivat taistella tasapuolisesti kärkisijoista lajiin täysin keskittyneiden kuljettajien kanssa.

Toivon, että tämä kannanottoni sekä tähän kantaan yhtyneet otetaan huomioon jäärata lajiparlamentissa 12.4.2003.


Ystävällisin terveisin


Lasse Kurvinen


Asiaa puoltavat seuraavat henkilöt:

Ari Korhonen
Ari Mulli
Mikko Huttunen
Raimo Pihlajamäki
Pertti Nikkinen
Ville Nikkinen
Pasi Oittinen (osittain)